Loikkablogi

Ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta


Jätä kommentti

Hermot lähes meni, mutta luottamus nuoriin jäi

Sanna Lehtonen on kasvatustieteiden maisteri ja pitkän linjan yrittäjyyskasvattaja ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä. Sanna toimii YES ry:n toiminnanjohtajana. 

Tässä yhtenä aamuna Facebook tarjosi uutisvirrassani muistoa vuoden takaa. Tiedättehän nuo ilmoitukset, joissa näet kuvan tai tapahtuman, jonka olet jakanut Facebookissa vuosi tai useampi sitten ja joka herättää sinussa ehkä jopa haikean muiston.

Mikä tuo muisto sitten oli? Kyseessä oli YES-verkoston uuden vuoden lupaus: kuva, jossa lupaamme tarjota 100 oppilaitokselle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa yrittäjämäiseksi. Aika kova lupaus.

Jäin pohtimaan tuota lupausta ja sen myötä sitä mitä yrittäjämäisellä toimintakulttuurilla oikein tarkoitetaan.

Mitä yrittäjämäisyys on? Onko se yksilön vai ryhmän toimintaa ja voiko sitä ylipäätänsä opettaa? Voiko kokonainen oppilaitos olla yrittäjämäinen? Ja pitääkö meidän kaikkien olla yrittäjämäisiä?

Löysin lopulta helposti vastauksen. Ja kuinka ollakaan, käytännön kautta.

Sain olla viime viikolla mukana Nurmijärven kunnan 9-luokkalaisten #UHAVE12H -tapahtumassa, jossa nuoret tutustuivat jatko-opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen.

Tapahtuman ideana oli, että ysiluokkalaiset kehittivät tiimeissä 12 tunnin ajan omaa yritysideaansa. Matkan varrella tiimit saivat tukea koulutusalarasteilta ja yrittäjien klinikoilta sekä sparrausta oman liikeideansa markkinointiin esiintymisvalmennuksesta. Lopuksi tiimit esittivät oman ideansa Leijonan luolassa.

Päivä toteutettiin yhteistyössä nurmijärveläisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Tutoreina eli ohjaajina tapahtumassa olivat lukiolaiset ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat.

Miten tuo tapahtuma sitten antoi vastauksia pohtimiini kysymyksiin? Sain mahdollisuuden tutoreiden valmentajana seurata läheltä tutorien ja leiriläisten toimintaa ja ennen kaikkea prosessia, jonka tutorit läpikävivät ennen tapahtumaa ja sen aikana.

Tutorivalmennuksemme yhtenä ideana oli se, että työskentelimme kuten aidoissa työelämän projekteissa: tutorit toimivat sekä yksin että tiimeissä ja kantoivat vastuun tapahtuman onnistumisesta ja me valmentajat olimme sivuroolissa.

Matka ensimmäisestä tapaamisesta itse tapahtumaan ei ollut kenellekään helppo. Näin jälkikäteen voin tunnustaa, että välillä uskoni tapahtuman onnistumiseen oli loppua.

Oli kuitenkin upeaa nähdä monen nuoren kohdalla kasvutarina hällä väliä -asenteesta vastuun kantajaksi.

Moni tutori astui todellakin omalle epämukavuusalueelleen, joutui tekemään nopeita, joskus rohkeitakin päätöksiä ja luotsasi oma ryhmänsä läpi tapahtuman.

Oli ihailtavaa seurata myös 9-luokkalaisia leiriläisiä. Alun epävarmuuden jälkeen jokainen ryhmä pääsi tavoitteeseen. Nuoret pystyivät yhdessä työskennellen luomaan yritysidean ja vielä esittämään se perustellusti Leijonille.

Tässä tapahtumassa todellakin konkretisoitui yrittäjämäinen eli innovatiivinen, tavoitteellinen ja vastuullinen yhdessä tekeminen. Ja kyllä sitä voi opettaa, tai ainakin oppia!

PS. Kuinka sitten kävikään tuon YES-verkoston lupauksen? Sen saat selville täältä.

Mainokset


Jätä kommentti

Satavuotias Suomi on rakennettu yritteliäisyydellä

Tänä päivänä puhutaan paljon yritteliäisyydestä ja siitä, kuinka tulevaisuudessa tarvitaan yrittäjämäisiä taitoja.  Meitä pelotellaan tuntemattomalla tulevaisuudella ja muutoksilla, jotka tulevat olimme siihen valmiita tai emme. Taho toisensa jälkeen laatii kuvauksia siitä, mitä pitää osata tai miten tulemme tulevaisuudessa elämään.

Luettelot ovat pitkiä ja vaatimukset erilaisia. Miten siis selvitä tulevaisuudesta? Miten rakennetaan Suomea seuraavat 100 vuotta?

Yritteliäisyydellä pärjää ainakin, on ainakin pärjätty koko 100-vuotisen historiamme.

Itsenäisyyden synnyttäminen vaati yritteliäisyyttä. Ja itsenäisyyden ollessa uhattuna sen puolustajat, jos ketkä olivat yritteliäitä. Puhumattakaan heistä, jotka sotien jälkeen rakensivat hyvinvointiyhteiskuntamme. Yritteliäisyyttä tarvittiin rakennettaessa teollisuutta, päivähoito- ja koulujärjestelmää, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä montaa muuta meille nyt niin itsestään selvää asiaa.

Meille suomalaisille tulevaisuus on ennenkin ollut epävarma ja tuntematon, mutta yritteliäällä asenteella yhdessä tehden olemme siitä selvinneet.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 


Jätä kommentti

Innostajat auttavat nuoria kehittymään

"Pyrin samaan aikaan rohkaisemaan ja kertomaan tarinoita, mutta sitäkin tärkeämpänä aktivoimaan nuoria tekemään ja lähtemään liikkeelle."

Opiskelijayrittäjyyden asiantuntija ja YES Kummi Tomi Rytkönen haastaa kaikki kohtaamaan opiskelijoita ja antamaan heille kosketuspintaa työelämään.

Olen itsekin vielä opiskelija, vaikka toimin opiskelijayrittäjyyden asiantuntijana. Itse asiassa mielestäni olemme kaikki tavallaan opiskelijoita, sillä opimme jatkuvasti uutta erilaisista tilanteista ja uusien ihmisten kohtaamisesta.

Olen ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani jakaa kokemuksiani yrittäjyydestä YES kummitoiminnan kautta nuorille aina alakoulusta toiselle asteelle saakka sekä kohdatessani aitoa innostusta ja onnistumista.

Viime syksynä lähdin YES Kummiksi, sillä halusin päästä konkreettisesti oppilaitoskenttään ja kohtaamaan nuoria opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä tai työelämätaitojen kehittämisestä. Tämän jälkeen olenkin kiertänyt eri puolilla Keski-Suomea alakouluissa ja toisella asteella innostamassa ja sparraamassa esimerkiksi Pikkuyrittäjiä ja NY-yrittäjiä. Seuraavia oppilaitosvierailuita on sovittu jo kevään ajalle useampia.

En ole myöskään turvautunut pelkästään kummiportaalin kautta tuleviin yhteydenottoihin, vaan olen aktiivisesti itse etsinyt mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa alueellani. Tämä toiminta on ollut suurena tekijänä myös oman asiantuntijabisnekseni kehittämisessä, sillä pystyn ymmärtämään tilanteita ja toimintamalleja huomattavasti paremmin jalkautuessani itse pelikentille. Lue loppuun


Jätä kommentti

Yrittäjyyskasvatus on ketterää

yk_on_ketteraa
SONY DSCKasvatustieteiden maisteri, IT-asiantuntija ja yrittäjyyskasvatuksen ja oppimisen kehittäjä Heli Koskenniemi antaa seitsemän vinkkiä ketterän toimintakulttuurin luomiseksi.

 

Olen viime aikoina tutustutunut ja tutkinut menestyviä yrityksiä, joissa henkilöstö viihtyy. Kaikissa on jotenkin taustalla ketterä ajattelutapa.

Ketteryydestä puhutaan muun muassa organisaatioiden kehittämisessä, johtamisessa ja tietojärjestelmäprojekteissa. Sanotaan, että ketterät organisaatiot pärjäävät parhaiten muuttuvassa maailmassa.

Perehtyessäni edelläkävijäorganisaatioiden toimintaan totesin ilokseni, että yrittäjyyskasvatuksen ajatuksia ja menetelmiä käyttävät koulut ja oppilaitokset ovat ketterän kehittämisen kärjessä!

Ketteryyttä edistävät esimerkiksi nämä yrittäjyyskasvatuksen keinot: Lue loppuun


Jätä kommentti

Opo, älä luhistu työtaakan alla

Uudet lukion opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuussa ja tuovat mukanaan paljon uusia asioita. Yksi näistä on pakollinen lisäkurssi opinto-ohjaukseen. Kurssissa painotetaan työelämätuntemuksen ja yrittäjyysymmärryksen lisäämistä ja se auttaa antamaan lukiolaiselle enemmän eväitä tulevaisuuden valintojen tekemiseen. Kahden opo-kurssin myötä lukiolainen myös saa enemmän ohjausta lukio-opintoihin. Uuteen kurssiin voidaan sisällyttää myös lukiolaisten TET-jaksot.

Kuulostaa siis hyvältä ja itse ainakin tervehdin uudistusta ilolla! Oppilaan näkökulmasta uusi kurssi on tervetullut lisä. Itse tosin olisin toivonut TET-jaksot pakolliseksi kaikille lukiolaisille. Parasta olisi, jos näitä  olisi mahdollista ottaa mukaan opintoihin useampia.

Iloni kuitenkin alkoi himmenemään julkisuudessa käydyn keskustelun myötä. Opot ryhtyivät kritisoimaan uudistusta mielipidekirjoitusosastoilla ja blogeissa ja kirjoittipa asiasta myös OAJ. Pääviesti noissa kaikissa oli, että lisäkurssi tuo vain lisätyötä opettajille ja kasvattavat jo nyt kohtuutonta opojen työtaakkaa.

Oliko tosiaan näin, että opiskelijoiden työelämätietoutta lisäävä uusi kurssi koetaan vain taakaksi tai mahdottomuudeksi hoitaa kunnialla? Lue loppuun


1 kommentti

Lupaus jonka pidämme yhdessä

lupausVuoden vaihtuminen merkitsee monelle mahdollisuutta aloittaa uudenlainen elämä ja tehdä sen myötä erinäisiä lupauksia. Varmasti jokainen meistä tekee jonkinlaisen lupauksen, pienen tai suuren.

Joku aloittaa kuntoilun, toinen lopettaa tupakoinnin tai opettelee uuden kielen, kolmas päättää tehdä työtään uudenlaisella otteella ja neljäs puolestaan vähentää työntekoa. Lupauksia tehdään ja niiden kimppuun käydään suurella innolla.

Liian moni lupaus kaatuu kuitenkin jo alkuvuonna omaan mahdottomuuteensa. Tammikuun vaihtuessa helmikuuksi on suurin osa lupauksista jo unohtunut. Kevät auringon paistaessa harva enää muistaa edes lupausta tehneensä.

Me YES-verkostossa olemme myös tehneet lupauksen vuodelle 2016. Me muutamme koulutuksen työelämälähtöisemmäksi. Lupaamme lisätä vuoropuhelua koulutuksen ja työelämän välillä ja auttaa tekemään yhteistyöstä arkea.

Olemme päättäneet myös onnistua lupauksen pitämisessä. Lue loppuun


Jätä kommentti

Erään projektin tarina: näkemyksiä nuorilta työelämän asiantuntijoille

Laurean P2P-mallissa opiskelijat ovat mukana oikeissa työelämän projekteissa. Laurean ensimmäisen vuoden opiskelijat Tiia Mansikka, Amanda Haatainen, Aleksi Ahtiainen ja Kalle Alander saivat syksyllä 2015 yhteistyökumppanikseen YES ry:n. Tässä blogikirjoituksessa nuoret kertovat ajatuksiaan projektista.

yes_muistikirjaProjektimme lähti alkuun hieman epäröivissä tunnelmissa. Tutkimme uteliaana YESin nettisivuja. Ensimmäinen ajatuksemme oli, että meidät on heitetty ahjoon, jossa meistä muovataan raudanlujia yrittäjiä.

Toimeksiantajan tapaaminenkin oli meille uusi tilanne. Kohtasimme YESin toiminnanjohtajan Sanna Lehtosen hieman jännittyneinä. Esittelyiden ja perinteisten kädenpuristuksien jälkeen saimme kuulla briiffin projektin tarkoituksesta ja tavoitteista: Ideana oli luoda tukimateriaalia kummitoimintaan ja tuoda samalla nuorten näkemystä koulu-yritysyhteistyöhön.

Ryhdyimme innostuneesti hommiin, vaikka toteutus ei ollut kirkkaana mielessä. Kukaan meistä ei ollut kuullutkaan sanaa yrittäjyyskasvatus. Ja tästä pitäisi saada materiaalia – miten ihmeessä? Lue loppuun