Loikkablogi

Ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta

Pelastaako yrittäjyyskasvatus suomalaisen yhteiskunnan?

Jätä kommentti

YRITTÄJYYS-KASVATUSOlemme heränneet kesän jälkeen rytinällä todellisuuteen siitä, että Oy Suomi Ab:lla menee huonosti. Jotain on tehtävä, jotta tilanne saadaan korjattua. Viime perjantaina saimme jokainen ilmaista mielipiteemme puolesta ja vastaan osallistumalla mielenilmaisuun Helsingin rautatientorilla, Facebookissa tai vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa.

Tilanteen ratkaisijoita ja malleja löytyy varmasti lukuisia. Eri tahot ovat laatineet ja kertoneet toimenpide-ehdotuksia. Päätinpä minäkin kantaa korteni kekoon. Voisiko tilanteen ratkaista yrittäjyyskasvatuksen keinoin?

No niin, nyt kyynisimmät jo toteavat, että taas tuo Lehtonen jauhaa sitä samaa. ”Ollaan yritteliäitä ja yritetään parhaamme, plääh, plääh. Toi on niin nähty!”

Älä kuitenkaan vielä lopeta lukemista. Avaan ajatustani lisää.

Jos minulla olisi valta päättää, niin mitä tekisin?

Ihan ensimmäiseksi määräisin meille kaikille lyhyen oppimäärän siitä kuinka yhteiskunta toimii ja laittaisin osallistumaan NY-ohjelmaan Mitä ihmiset tekevät – mitä kaupungissa tapahtuu? Tai jos meistä joku on kovin kiireinen, riittäisi suoritukseksi Nordic Busines Forumin tuottaman videon katsominen. Näistä saamme pohjaa muun muassa sille, miksi veroja kerätään ja mihin verorahat käytetään.

Tutustumista yhteiskunnan toimintaan jatkaisimme katsomalla Rohkea Suomen videon, joka on kertomus siitä kuinka hyvällä leivällä voi rakentaa kouluja. Video on  pieni katsaus yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnalle. Samalla kertoisin tosiasian, että viimeisten vuosien aikana kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin – eivät siis suuryrityksiin tai julkiselle sektorille. Siksi tarvitsemme tukea yrittäjyyteen ja uuden yrittäjyyden synnyttämiseen. Innokkaimmat meistä voisivat hankkia lisäkokemusta yrittäjyydestä vaikkapa  4H-yrittäjänä tai Pikkuyrittäjänä.

Seuraavaksi laittaisin meidät opettelemaan yrittäjyyskasvatuksen perusasioita kuten vuorovaikutustaitoja ja yhdessä toimimista. Yhdessä oppisimme kuuntelemaan toisia, keskustelemaan, kantamaan vastuuta omista tekemisistämme ja ennen kaikkea olemaan syyttelemättä toisia. Samalla oppisimme löytämään omia ja toistemme vahvuuksia, joita hyödyntämällä keksisimme uusia ideoita ja innovaatioita. Näitä sitten rohkeasti kokeilisimme.

Oppisimme myös tarkastelemaan asioita kokonaisuuksina ja pohjaamaan ratkaisut tietoon, jonka hankkisimme käytännön monipuolisen kokemuksen ja esimerkkien kautta. Emme pelkästään eduskuntatalon käytäviltä, paperitehtaan liukuhihnalta tai  järjestötalon kulmahuoneesta.

Tähän osioon liittyisi myös vaikuttamisen ja päätöksen teon opettelu, joka tapahtuisi tutustumalla Opinkirjon tuottamaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen materiaaliin. Saamme kertauksen demokratian toiminnasta ja opimme luomaan pelisääntöjä ja ratkaisuja, jotka ovat tasa-puolisia ja joihin me kaikki sitoudumme.

Koska yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea tekemistä ja asioiden oppimista oikeassa autenttisessa ympäristössä, on seuraavaksi vuorossa meille kaikille ehdottomasti pakollinen TET-jakso. TET-jakso suoritetaan tutustumalla itselle vieraaseen alaan tai työympäristöön: esimerkiksi päättäjä tutustuu vaikkapa sairaanhoitajan työhön, AY-pomo viettää päivän yrittäjän seurassa, virastossa istuva päiväkodissa ja opettaja tutustuu lehden toimitukseen. Jakson tavoitteena on avartaa näkökulmia ja oppia arvostamaan kaikkia ammatteja ja työpaikkoja. Tämä vierailu toiseen ”työmaailmaan” auttaa meitä myös arvostamaan ja katsomaan omaa työtämme uudella tavalla.

Tähän asti hankittuja oppeja päästäänkin sitten soveltamaan Yrityskylään, jossa  saamme vietää päivän vaikkapa kaupunginjohtajana tai kaupan kassana. Samalla saamme lisää oppia siihen, kuinka yhteiskunta pyörii sekä kartutamme työkokemusta oman ammattimme ulkopuolelta. Tämän lisäksi voimme myös perehtyä työelämään, yrityksiin ja ammatteihin vaikkapa YES Kummin kanssa esittämällä kysymyksen: Mikä on oleellista juuri sinun työssäsi?

Koska yrittäjyyskasvatukseen liittyy yrittäjyyden ja työelämäoppien lisäksi vahvasti myös arjen taidot, määräisin meidät kesyttämään sisäiset finanssimörkömme ja tutustumaan Finanssialan keskusliiton tuottamaan Zaldo-materiaaliin. Eiköhän taloutemme kummasti alkaisi kohentua.

Lopuksi antaisin meille yrittäjämäisen asenteen pistoksen. Asenteen, joka pitää sisällään positiivisuutta, rohkeutta, yritteliäisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista.

 

Mainokset

Kirjoittaja: Sanna Lehtonen

Kasvatustieteiden maisteri ja pitkän linjan yrittäjyyskasvattaja ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä. Toimii YES ry:n toiminnanjohtajana. Intohimona yrittäjyyskasvatus!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s