Loikkablogi

Ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta


Jätä kommentti

Vielä on kesää jäljellä…

mokillaJa vielä on niitä kauniita ja aurinkoisia päiviä, vaikka kesälomat meillä suurimmalla osalla taitaa olla takana päin.

Kesäloma itsellä ainakin tuli todella tarpeeseen.

Ennen lomaa huomasin kuinka ajatus kulki yhä nihkeämmin ja yksinkertaisen tekstinkin tuottaminen tuotti tuskaa. Tuntui kuin olisin toiminut hitaammalla vaihteella.

Vielä alkulomankin olin jotenkin lukossa. Kirjojen lukeminen oli työlästä, joten kirjapino aitan hyllyllä sai rauhassa odotella lukuintoa. Myös kirjoittaminen tuntui ylivoimaiselta kauppalapun laatimisesta lähtien. Lue loppuun

Mainokset


2 kommenttia

Lukiolaisten TET pakolliseksi!

millainen_yritysOpetushallitus valmistelee parhaillaan lukion opetussuunnitelman perusteita, joiden mukaan laaditut ops:it otetaan käyttöön ensi vuoden elokuussa. Uudet perusteet tarjoavat perustan lukiolaisnuoren oppimiselle, kasvulle ja yleissivistykselle.

Lukiokoulutushan on yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on antaa valmiudet jatko-opintoihin. Mielestäni tähän tavoitteeseen tulevan opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa päästäänkin. Pidän myös siitä, että uudet perusteet huomioivat lukiolaisten omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamisen ja hyödyntämisen omissa opinnoissa sekä tulevaisuuden suunnitelmissa.

On kuitenkin muistettava, että osa lukiolaisista siirtyy lukiokoulutuksesta suoraan työelämään tai ryhtyy yrittäjäksi. Puhumattakaan siitä, että he jo lukiokoulutuksen aikana ovat kesä-, viikonloppu- tai iltatöissä. Siksi lukiokoulutuksen tulisi tarjota entistä enemmän eväitä myös työelämään ja yrittäjyyteen.  Myös nuoret itse haluavat enemmän tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä.

Näen, että yrittäjämäinen toiminta, yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot ovat yleissivistäviä taitoja, joiden merkitys nuoren tulevaisuuden rakentamisessa on tärkeässä roolissa. Nuori, joka tunnistaa omat vahvuutensa, omaa oppimaan oppimisen taidot, toimii vastuullisesti ja yhteistyössä muiden kanssa, luo itselleen mahdollisuuden jatko-opintoihin ja työelämään. Lue koko kirjoitus


Jätä kommentti

Miks just yrittäjyyskasvatusta?

rintanapit
Sain mahdollisuuden jälleen kerran seurata NY Uskalla Yrittää -finaalia, jossa lukuvuoden ajan harjoitusyritystään pyörittäneet nuoret kisailivat muun muassa parhaan yrityksen ja parhaan myyjän titteleistä.

Tapahtumassa oli mukana 63 NY-yritystä ja yli kaksisataa nuorta, jotka laittoivat itsensä rohkeasti likoon astuen osin omalle epämukavuusalueelleen. Päivien aikana he oppivat paljon lisää itsestään, esiintymisestä ja oman ideansa esille tuomisesta. Tämän lisäksi he ovat vuoden ajan saaneet hyödyntää omia vahvuuksiaan käytännön toiminnan kautta ja oppineet kantamaan vastuuta omasta tekemisestään.

Näistä nuorista on tullut  aktiivisia ja yritteliäitä eli vastuullisia, esiintymiskykyisiä, tiimityöskentelytaitoisia, rohkeita ja sisukkaita.

Ennen kaikkea he ovat lähteneet ennakkoluulottomasti toteuttamaan omia ideoitaan ja uskaltavat ottaa riskejä. He ovat oppineet asioita, jotka ovat loistavaa pääomaa tulevaisuuteen ja kantavat pitkälle. Lue koko kirjoitus


1 kommentti

Miten saamme koulutuksen pysymään muuttuvan työelämän mukana?

mitenuudistaisitOlen seurannut suurella mielenkiinnolla meneillä olevaa eduskuntavaalikampanjointia.

Eri puolueiden ja ehdokkaiden viesti tuntuu päällisin puolin katsottuna olevan hyvinkin samanlainen. Jokainen toistaa samaa mantraa; talous on saatava kuriin, Suomeen luotava lisää työpaikkoja, yrittäjien toimintaedellytyksiä parannettava ja hyvinvointipalvelut turvattava.

Myös erilaisia koulutuslupauksia annetaan. Kaikki puolueet kertovat tulevissa hallitusohjelmissaan koulutuksen olevan se asia, johon tullaan panostamaan.

Opettaja-lehti teki kyselyn puolueiden johtajille, kysyen kuinka koulutuspolitiikkaa pidetään vaalien alla esille ja mikä on tärkein koulutuspoliittinen asia seuraavalla vaalikaudella (Opettaja 8/15, s. 8). Kärkiteemoiksi tuossa kyselyssä nousivat koulutuksen tasa-arvoisuus ja toisen asteen koulutuksen mahdollistaminen kaikille nuorille. Hienoja tavoitteita. On tärkeää, että jokainen nuori saa mahdollisuuden opiskella ja että kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen.

Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, mutta kuinka kauan? Ykköspaikan pitämiseen ei riitä se, että turvataan jokaiselle opiskelupaikka tai huolehditaan siitä, että kenenkään koulumatkasta ei tule kohtuuttoman pitkä. Toki tärkeitä asioita, mutta suomalainen koulutus tarvitsee kipeästi myös sisällöllistä uudistusta. Meillä on maailman parhaat opettajat, hyvät opetussuunnitelmat ja käytössä modernia opetusteknologiaa. Kuitenkin samanaikaisesti oppimistulokset huonontuvat ja kouluviihtyvyys laskee. Mistä tämä johtuu? Lue koko kirjoitus


Jätä kommentti

Ainoa pysyvä asia on muutos

isa_mariaAccenturen Isa-Maria Ääri muistuttaa nuoria, että kaikkea ei voi opiskella varastoon, vaan työelämässä tarvitaan kykyä muuntautua ja oppia oppimaan.

Valmistuttuani kauppatieteiden maisteriksi, uskoin, että minulla on hyvä käsitys siitä, millainen työura minua odottaa. Minulla oli mielessäni muutamia skenaarioita, erilaisia urapolkuja, joita pitkin voisin lähteä kulkemaan. Mielestäni olin valinnut juuri oikeat kurssit ja opiskeltavat aineet tukemaan tulevaa työuraani.

Jo ensimmäisten kuukausien aikana työelämässä, kuvitelmani jouti romukoppaan. Hyvin nopeasti ymmärsin, että nykyajan dynaamisilla työpaikoilla niin sanotut ”perinteiset urapolut” ovat harvassa. Hetken aikaa menoa seurattuani totesin, että mielenkiintoisimmille urapoluille yhteistä oli lähinnä henkilöiden muuntautumiskyky ja halu vastaanottaa uusia haasteita. Lue koko kirjoitus


1 kommentti

Annetaan nuorille vastuuta!

Yhteiskunnan rakennemuutos, hyvinvoinnin rapautuminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen sekä talouden surkeat näkymät ovat aiheuttaneet sen, että tarvitaan erilaisia toimenpiteitä ja uudenlaista toimintakulttuuria.

Myös työ ja työelämä on muuttunut. Pitkäaikaiset työsuhteet saman työnantajan leivissä ovat historiaa, työantajia ja työtehtäviä tulee työuran varrelle lukuisia. Olemme lopullisesti irtautuneet tehdasyhteiskunnasta ja tilalle on tullut palveluyhteiskunta, joka on monikulttuurinen ja entistä enemmän teknologisoitunut ja kansainvälistynyt. Lue koko kirjoitus


Jätä kommentti

Miksi yrittäjyys on kirosana?

mannaLauttasaaren yhteiskoulun opettaja Manna Parvinen uskoo, että tulevaisuudessa yhä useammasta tulee yrittäjä.

Kun opetussuunnitelmaa edellisen kerran uudistettiin 2000-luvun alussa, aihekokonaisuuksiin ilmestyi osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Muistan kavahtaneeni sanaa ’yrittäjyys’, mitä tekemistä perusopetuksella on yrittäjyyskasvatuksen kanssa? Eikö minun tehtäväni englanninopettajana ole opettaa kohdekieltä?

Yrittäjyys herättää meissä suomalaisissa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta pelotellaan suomalaisella byrokratialla, taantumalla ja yrittämisen riskeillä – onhan aina mahdollista, ettei yritys menestykään. Kannattaako siis ottaa riskiä ja yrittää? Lue koko kirjoitus